Kalottireitti on noin 800 kilometriä pitkä vaellusreitti, joka kulkee Norjan, Suomen ja Ruotsin pohjoisissa osissa. Reitti alkaa Norjan Koutokeinosta ja suuntaa etelään halki arktisten ylänköjen, erämaiden ja vuoristolaaksojen. Se tarjoaa vaeltajalle monipuolisen läpileikkauksen Pohjois-Skandinavian luonnosta ja kulttuurimaisemista.
Pohjoisesta aloittaessa reitti alkaa Norjan Koutokeinosta, jonka jälkeen saavutaan Käsivarren erämaa-alueelle, joka on Suomen laajin tietön erämaa. Suomen puolella Kalottireitti kulkee noin 70 kilometrin matkan. Reitti kulkee mm. Mallan luonnonpuiston halki. Tämä on yksi Suomen vanhimmista suojelualueista ja tunnetaan ainutlaatuisesta alppikasvillisuudestaan sekä näyttävistä maisemista Kilpisjärven ympäristössä. Mallan jälkeen reitti jatkuu kohti Ruotsin tuntureita. Tunturimaisema on avoin, kivikkoinen ja karu, mutta samalla vaikuttavan rauhallinen. Vaeltaja voi kohdata riekkoja, kiirunoita ja poroja tunturien keskellä.
Ruotsista reitti siirtyy Norjan puolelle kohti Øvre Dividalin kansallispuistoa. Alueen maisema on vaihteleva: jylhiä vuoria, kirkasvetisiä jokia ja vehreitä laaksoja. Puiston maastonmuodot kertovat jääkauden voimasta, ja alueella kasvaa harvinaisia kasveja, jäkäliä ja sieniä. Dividalenin alueella elää myös suurpetoja sekä uhanalainen naali pesii tällä alueella. Keväisin alue toimii tärkeänä poronhoitoalueena, kun porot siirtyvät poikimisalueilleen.
Matka jatkuu takaisin Ruotsin puolelle, jossa Kalottireitti yhdistyy laajaan kansallispuistoverkostoon. Reitin varrella sijaitsevat muun muassa Abiskon ja Padjelantan kansallispuistot sekä ikoninen Kebnekaisen vuoristoalue. Luonto muuttuu asteittain metsäisemmäksi, mutta maisemat pysyvät monimuotoisina. Vaeltaja kohtaa vuoristojärviä, kivikkoisia polkuja ja vihreitä laaksoja.
Kalottireitti päättyy joko Ruotsin Kvikjokkiin tai Norjan Sulitjelmaan vaeltajan valinnasta riippuen. Molemmat reitit tarjoavat vaikuttavan päätöksen pitkälle vaellukselle, joka on kuljettanut läpi kolmen maan puhtaan ja koskemattoman luonnon.
